+2,30 % (24h)
Kaavio ja kurssit haetaan CoinGeckon rajapinnasta reaaliajassa. Ei sijoitusneuvontaa.
Bitcoin määritelmänä
Bitcoin eli BTC on vuonna 2009 julkaistu digitaalinen valuutta, joka toimii hajautetussa vertaisverkossa ilman pankkia, keskuspankkia tai muuta yksittäistä ylläpitäjää.
Se on ensimmäinen ja edelleen suurin lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta.
Bitcoinin loi pseudonyymin Satoshi Nakamoto takana toimiva henkilö tai ryhmä, ja sen liikkeelle laskettu enimmäismäärä on kiinteästi rajattu 21 miljoonaan kolikkoon.
Bitcoin lyhyesti historiassa
Bitcoin syntyi finanssikriisin jälkimainingeissa vuonna 2008, kun pseudonyymi Satoshi Nakamoto julkaisi teknisen dokumentin, joka kuvasi järjestelmän jossa raha voisi siirtyä ihmiseltä toiselle ilman pankkia välikätenä.
Ensimmäinen lohko louhittiin tammikuussa 2009, ja siitä lähtien verkko on toiminut keskeytyksettä.
Katso tarkemmin: Bitcoinin historia ja Satoshi Nakamoto.
Bitcoinin keskeiset ominaisuudet
- Hajautettu. Kukaan yksittäinen taho ei omista tai hallitse verkkoa.
- Niukka. Kiinteä 21 miljoonan kolikon enimmäismäärä, jota ei voi kasvattaa.
- Avoin. Kuka tahansa voi liittyä verkkoon, tarkistaa tapahtumat ja osallistua louhintaan.
- Peruuttamaton. Vahvistetut siirrot eivät ole enää peruttavissa.
- Ei tarvitse välikättä. Siirrot tapahtuvat suoraan käyttäjältä toiselle.
Bitcoin ei ole sama asia kuin "kryptovaluutat" yleensä. Bitcoin on yksi tuhansista kryptovaluutoista, mutta ainoa ilman selkeää perustajayritystä tai -säätiötä taustallaan.
Monilla muilla kryptovaluutoilla, kuten Ethereumilla, on selkeä kehitystiimi tai säätiö taustalla, ja ne on usein suunniteltu muuhun tarkoitukseen kuin pelkäksi arvon säilyttäjäksi.
Bitcoinin kehitystä ohjaa avoin, hajautettu kehittäjäyhteisö ilman yhtä johtavaa tahoa.
Miten Bitcoin teknisesti toimii?
Bitcoin-verkko koostuu tuhansista tietokoneista (nodeista) ympäri maailman, jotka pitävät yhdessä kirjaa kaikista koskaan tehdyistä siirroista jaetussa tietokannassa, lohkoketjussa.
Uusia tapahtumia kootaan noin kymmenen minuutin välein uusiksi lohkoiksi, jotka louhijat lisäävät ketjuun ratkaisemalla laskennallisesti raskaan tehtävän – tästä käytetään termiä proof-of-work.
Kun lohko on kerran lisätty ketjuun ja useampi lohko on rakentunut sen päälle, sen sisältämiä tapahtumia on käytännössä mahdotonta muuttaa jälkikäteen ilman valtavaa määrää laskentatehoa – tämä tekee Bitcoin-lohkoketjusta erittäin vaikean väärentää.
Katso tarkemmin: Bitcoin-louhinta.
Bitcoinin niukkuus ja halving
Bitcoinin koodiin on kirjoitettu kiinteä sääntö: koskaan ei voi olla olemassa enempää kuin 21 miljoonaa bitcoinia.
Uusien kolikoiden liikkeelle tulon tahti puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtumassa nimeltä halving, kunnes viimeinen kolikko on louhittu arviolta vuoden 2140 tienoilla.
Katso tarkemmin: Bitcoin-halving.
Tämä ennalta ohjelmoitu niukkuus on yksi keskeisimmistä syistä, miksi Bitcoinia usein verrataan kultaan digitaalisena arvonsäilyttäjänä – kumpaakaan ei voi yksinkertaisesti "painaa lisää" päätöksellä.
Mihin Bitcoinia käytetään?
Bitcoinia käytetään pääasiassa kolmella tavalla: arvon säilyttäjänä pitkällä aikavälillä, spekulatiivisena sijoituskohteena ja – harvemmin, mutta yhä yleistyvästi – maksuvälineenä sitä hyväksyvissä palveluissa.
Katso tarkemmin: Bitcoin maksuvälineenä.
Suomalaisille yleisin tapa tutustua Bitcoiniin on pienen summan osto sijoitusmielessä, jonka jälkeen moni siirtyy seuraamaan kurssia ja opettelemaan turvallista säilytystä omassa lompakossa.
Miten Bitcoin eroaa perinteisestä rahasta?
| Ominaisuus | Bitcoin | Euro |
|---|---|---|
| Liikkeellelaskija | Ei ketään – ohjelmoitu sääntö | Euroopan keskuspankki |
| Enimmäismäärä | Kiinteä, 21 miljoonaa | Ei kiinteää kattoa |
| Saatavuus | 24/7 globaalisti | Pankkien aukioloajat/järjestelmät |
| Peruutettavuus | Ei peruutettavissa | Voidaan tietyin edellytyksin peruuttaa |
Miksi Bitcoinilla on arvoa?
Bitcoinin arvo ei perustu fyysiseen omaisuuteen tai valtion takuuseen, vaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoon rajallisen tarjonnan puitteissa – samaan tapaan kuin kullan tai muiden niukkojen hyödykkeiden arvo muodostuu markkinoilla.
Verkon turvallisuus, laaja käyttäjäkunta ja pitkä, yli 15 vuoden historia ilman merkittäviä teknisiä murtoja ovat kasvattaneet luottamusta järjestelmää kohtaan ajan myötä.
Bitcoinin hinta vaihtelee silti voimakkaasti lyhyellä aikavälillä markkinatunnelman, sääntelyuutisten ja makrotaloudellisten tekijöiden mukaan – katso ajantasainen kurssi: Bitcoin-kurssi nyt.
Bitcoin riskit rehellisesti
- Voimakas hintavaihtelu. Bitcoinin arvo voi muuttua kymmeniä prosentteja lyhyessäkin ajassa.
- Sääntelyn muutokset. Eri maiden lainsäädäntö voi muuttua ja vaikuttaa markkinaan.
- Oma vastuu säilytyksestä. Jos hallinnoit varoja itse, vastuu turvallisesta säilytyksestä on kokonaan omalla vastuullasi.
- Huijaukset. Bitcoinin suosio houkuttelee myös huijareita – katso Bitcoin-huijaukset.
Usein kysyttyä Bitcoinista
Kuka omistaa Bitcoinin?
Kukaan yksittäinen taho ei omista Bitcoin-verkkoa. Se on avoimen lähdekoodin protokolla, jota tuhannet tietokoneet ympäri maailman ylläpitävät yhdessä.
Onko Bitcoin laillista Suomessa?
Kyllä, Bitcoinin omistaminen, ostaminen ja myyminen on Suomessa täysin laillista.
Voiko Bitcoinilla maksaa Suomessa?
Osa yrityksistä hyväksyy Bitcoinia maksuvälineenä, mutta se ei ole Suomessa laillinen maksuväline samalla tavalla kuin euro – kauppa päättää itse, hyväksyykö se Bitcoinia.
Voiko Bitcoinin arvo mennä nollaan?
Teoriassa kyllä, kuten minkä tahansa sijoituskohteen. Käytännössä Bitcoin-verkko on toiminut keskeytyksettä yli 15 vuotta, mikä tekee siitä yhden pisimpään toimineista kryptovaluutoista – tämä ei kuitenkaan poista sijoitusriskiä.
Kuinka monta bitcoinia on olemassa?
Suurin osa 21 miljoonan kolikon kokonaismäärästä on jo louhittu, mutta viimeiset kolikot louhitaan vasta vuosikymmenten kuluessa halving-mekanismin hidastaessa uusien kolikoiden syntyä.
Tämä sisältö on yleistä tietoa, ei sijoitusneuvontaa.
